Seuraavassa käsittelemme sosiaalista itsetuntoasi, mitä se tarkoittaa ja miksi sillä on merkitystä elämääsi.
Kuvittele tyypillinen päiväsi. Kenties olet vuorovaikutuksessa perheenjäsenten kanssa, pidät yhteyttä ystäviin sosiaalisessa mediassa, tapaat pomosi tai työtoverisi tai jutustelet jonkun sellaisen kanssa, josta olet kiinnostunut romanttisessa mielessä. Kyseiset hetket ja se, mitä tunnemme itsestämme niiden aikana, muodostavat sosiaalisen itsetuntomme.
Se, miten suhtaudumme itseemme suhteessa muihin, kuvaa sosiaalista itsetuntoamme. Siihen kuuluu suhteiden rakentaminen, empatia ja kommunikointi. Tasapainossa tai epätasapainossa oleva sosiaalinen itsetunto vaikuttaa myös yleiseen henkiseen hyvinvointiisi ja kykyysi saavuttaa elämäntavoitteesi. Valtaosa elämästämme nimittäin rakentuu juuri sosiaalisuuteen, ja se edellyttää vuorovaikutusta toisten kanssa.
Sosiaalinen itsetunto on yksi Mental Health Million MHQ-kyselyssä (Henkisen hyvinvoinnin mittari) mitattavista osa-alueista. Seuraavassa tarkastelemme muutamia seikkoja, joita positiivisen sosiaalisen itsetunnon omaava henkilö omaa:
- Terveen käsityksen omasta itsestään, mukaan lukien kehonkuvan.
- Vahvan yhteyden ja emotionaaliset siteet ystäviin ja perheeseen.
- Kokee ihmissuhteissaan tyytyväisyyttä ja mielihyvää fyysisestä läheisyydestä.
- Kommunikoi muiden kanssa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä sanallisesti että sanattomasti.
- Empatiakyvyn ja ymmärtää toisten ihmisten näkökulmia.
Pohdi, kuinka monilla eri elämänalueilla kyseiset taidot voivat auttaa. Jos olet itsevarmempi, solmit todennäköisemmin parisuhteen, haet työpaikkaa tai otat vastaan uuden tavoitteen elämässäsi. Jos tunnet olosi turvalliseksi tunneperäisten yhteyksien ja läheisyyden suhteen, pystyt parantamaan ihmissuhteitasi ja vähentämään stressiä ja epävarmuuden tunnetta. Itseluottamus voi myös auttaa sinua asettamaan rajoja, puolustamaan itseäsi ja pyytämään apua, kun tarpeitasi ei täytetä.
Katso aiheeseen liittyvä artikkeli: Mielialan ja tulevaisuudennäkymien ymmärtäminen.
Entä tulokseni?
Korkeampi pistetytys sosiaaliselle itsetunnolle MHQ-mittarissa kertoo suuremmasta tyytyväisyydestä itseemme ja mahdollisuuksistamme menestyä maailmassa. Korkean pistemäärän saaneet kykenevät säilyttämään suunnan, kiinnittämään huomiota sekä itseensä että muihin, ja pitämään sosiaalisen itsetuntonsa etusijalla myös tulevaisuudessa.
Ylläpitääksesi tai parantaaksesi kohtalaista sosiaalisen itsetunnon tasoa, pyri luomaan terveitä ihmissuhteita ja harjoittele kommunikointia muiden kanssa. Jos mahdollisuudet tähän ovat rajoitetut, voit hyödyntää yhteydenpitoon moderneja keinoja, kuten Whatsappin tai Zoomin kaltaisia viestintävälineitä. Yhä useampi paikallinen palvelu on myös siirtynyt hyödyntämään virtuaalisia live-tapahtumia. Tarjolla on yhä enemmän luovia mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lisäksi voit hyödyntää verkossa olevia erilaisia ohjeita, kursseja ja ilmaisia resursseja.
Henkilöt, joilla on kohtalainen tai matalampi sosiaalisen itsetunnon pistemäärä, saattavat kamppailla joillakin edellä mainituista osa-alueista. Heillä saattaa olla vaikeuksia työn, perheen ja muiden ihmissuhteiden kanssa. Terapia saattaa olla keino tunnistaa alueet, joissa kamppailet, muodostaa parempi käsitys itsestäsi ja oppia tapoja kehittää sosiaalista itsetuntoasi. Esimerkiksi kognitiivinen terapia pystyy auttamaan sosiaalista toimintakykyäsi heikentävien ajatusten lähteen tunnistamisessa ja kehittämään uusia ajattelu- ja vuorovaikutustapoja. Pienillä muutoksilla voi tässä olla suuri merkitys.
Negatiiviset tulokset tässä MHQ-mittarin osiossa saattavat viitata vakavampiin ongelmiin, kuten esimerkiksi väkivaltaiseen, kielteiseen tai itsetuhoiseen käyttäytymiseen tai ajatuksiin itsensä vahingoittamisesta tai jopa itsemurhasta. Jos näin on, on syytä hakea apua heti. Ota yhteyttä lääkäriin, terapeuttiin tai Kriisipuhelimeen tukea varten.
Katso aiheeseen liittyvä artikkeli: Negatiivinen MHQ on merkki siitä, että on syytä hakeutua lääkäriin.
Sosiaalinen media: Hyöty vai haitta?
Moni varmasti on pohtinut, josko sosiaalinen media on vaikuttanut minäkuvaamme. Kun otetaan huomioon nykyiset olosuhteet, onko sosiaalinen media parempi kuin se vaihtoehto, että vuorovaikutusta muiden kanssa rajoitettaisiin entisestään? Terapiassa käyvät asiakkaat mainitsevat usein sosiaaliseen mediaan liittyvästä stressistä, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. He raportoivat myös siitä, että heillä on kuitenkin vaikeuksia pitää yhteyttä ikätovereihinsa yllä, jos he eivät ole aktiivisia somessa.
Ennen pandemiaa tehty tutkimus aiheesta on ristiriitainen, ja siitä käydään edelleen paljon keskustelua. Eräässä yli 100 tutkimuksen analyysissä todettiin, että yleisesti ottaen sosiaaliset verkostosivustot näyttävät vaikuttavan kielteisesti itsetuntoon. Tutkimuksen tekijöiden mukaan on kuitenkin mahdollista, että ne, joilla on jo ennestään huono itsetunto, käyttävät sosiaalista verkostoitumista korvikkeena. Joillekin saattaa olla helpompaa olla vuorovaikutuksessa verkossa kuin kasvokkain. Emme myöskään vielä tiedä, miten sosiaalisen median vaikutus on muuttunut pandemian aikaan tehtyjen sulkutoimenpiteiden vuoksi.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että käsityksesi omasta itsestäsi ja tapasi olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa eivät ole kiveen hakattuja. Ymmärtämällä itseäsi ja muita paremmin, kyseenalaistamalla ajatuksesi ja käyttäytymisesi, sekä hakemalla tarvittaessa apua, voit suojella ja parantaa sosiaalista itsetuntoasi, jolloin kykenet selviytymään entistä paremmin sosiaalisesti monimuotoisessa maailmassamme.
