Blogi

Our Everyday Tasks Depend on Core Cognition

Arjen toiminnot edellyttävät kognitioita eli tietoisuutta

Kognitio eli tietoisuus vaikuttaa perustoimintoihin, kuten muistiin, tarkkaavaisuuteen ja arkiseen vuorovaikutukseen maailmassa. Ymmärtämällä, miten kognitio toimii, pystymme suojelemaan ja edistämään sitä.

Vauvat oppivat uusia taitoja, kuten puhumista tai ääniin reagoimista, päivittäin. Näin olet todistanut kognition kehittymistä, eli niiden kykyjen kokonaisuutta, joiden avulla voimme toimia itsenäisesti maailmassa. Siihen kuuluvat henkiset toiminnot, kuten tarkkaavaisuus, muisti, oppiminen ja itsehillintä.

Kognitio on yksi niistä alaluokista, joita mitataan Mental Health Million MHQ-kyselyssä (henkisen hyvinvoinnin mittari). Nämä kyvyt muodostavat perustan korkeamman tason toimintakyvylle.

Tasapainoinen kognitio tarkoittaa, että pystyt:

  • Osoittamaan itsehillintää ajatustesi ja tekojesi suhteen
  • Oppimaan ja suorittamaan uusia taitoja
  • Muodostamaan puhetta ja kommunikoimaan toisten kanssa
  • Säilyttämään tärkeät tiedot muistissa
  • Keskittymään perustehtäviin ja havaitsemaan, mitä ympärilläsi tapahtuu

Toisaalta, jos koet ongelmia tällä alueella:

  • Saatat kamppailla pakonomaisen käyttäytymisen kanssa
  • Et pysty rentoutumaan tai pysähtymään, vaikka sitä vaadittaisiinkin
  • Kuulet, näet, tunnet, haistat tai maistat asioita, joita muut ihmiset eivät koe (hallusinaatiot)
  • Koet sekavia hetkiä tai hidastuneita ajatuksia, jolloin et saa selvää asioista

Syyt heikon kognition taustalla

Kognitioon eli tietoisuuteen voi vaikuttaa monet eri syyt. Eräät sairaudet, kuten ADHD, aiheuttavat ongelmia tarkkaavaisuuden ja keskittymisen suhteen, joka on yksi kognition osa-alue. Toiset sairaudet, kuten autismikirjon häiriö (ASD), saattavat aiheuttaa myös vaikeuksia aistien käsittelyssä, joka on toinen kognition osa-alue. Myös dementia vaikuttaa muistiin ja arjen toimintakykyyn, kun taas masennukseen, traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD) ja pakko-oireiseen häiriöön (OCD) liittyy kognitioon liittyviä oireita. Itse asiassa olemassa on hyvin vähän sellaisia mielenterveys- ja neurologisia sairauksia, jotka eivät vaikuttaisi kognitioon jollakin tapaa.

Joskus äärimmäinen tai äkillinen muutos kognitiossa voi johtua sairaudesta tai aivovammasta. Jos kohtaat tällaisia äärimmäisiä muutoksia, kuten hämmennystä siitä, missä olet tai mitä on tekeillä (tai jos näet tällaisen muutoksen jossakin toisessa), soita alueesi hätäkeskukseen. Tämä voi olla varoitusmerkki jostain vakavammasta, ja avun hakeminen heti voi auttaa.

Mikäli et ole kokenut äkillisiä muutoksia viime aikoina, mutta saat erityisen alhaisen pistemäärän kognition suhteen MHQ-mittarissa (0 tai alle), sinun on syytä hakeutua mahdollisimman pian terveydenhuollon ammattihenkilön arvioitavaksi. Asiantuntija voi auttaa sinua määrittämään alhaisen kognition syyn ja puuttumaan siihen.

Onko omaa kognitiotaan mahdollista kohentaa?

Se, millä tavoin ja voiko pistemäärääsi parantaa lyhyellä aikavälillä, riippuu täysin siitä, mikä ongelman edes aiheuttaa ensikädessä. Jos sinulla on aiemmin diagnosoitu mielenterveys- tai neurologinen ongelma, joka vaikuttaa päivittäiseen toimintaasi, on sen oireet ja aiheuttaja saatava hallintaan. Psykiatrin tai lääkärin myöntämä lääkitys ja terapiatuki voivat lievittää oireita tai helpottaa elämääsi vaikeuttavia osa-alueita.

Jos kärsit esimerkiksi tarkkaavaisuuteen kohdistuvista ongelmista, lääkitys saattaa toisinaan olla vuksi, samoin kuin ruokavalion muuttaminen ja liikunnan lisääminen. Kyseisiin haasteisiin perehtynyt psykiatri tai terapeutti voi myös auttaa sinua helpottamaan päivittäisiä toimintojasi, tukemaan uusien taitojen oppimisessa tai löytämään helpotusta asioihin, jotka ovat sinulle erityisen vaikeita. Jos et ole varma, mistä palveluja voi saada, voit ottaa yhteyttä Kriisipuhelimeen.

Jos saamasi MHQ-pisteet olivat kognition osalta positiiviset, on olemassa keinoja, joilla voit vähitellen parantaa ja ylläpitää niitä. Esimerkiksi Harvard Health -lehden mukaan tietyt fyysistä ja henkistä oppimista yhdistävät aktiviteetit, kuten Tai chi, voivat parantaa aivojen toimintakykyä. Harvard Health -lehti on myös huomauttanut, että fyysisen terveyden kohentaminen ruokavalion ja liikunnan avulla voi parantaa aivojen toimintakykyä. Myös fyysisen terveyden ylläpitäminen, kuten verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin hallinta, vaikuttavat aivojen terveyteen ja ovat kaikki tärkeitä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Aivosi tarvitsevat myös jatkuvaa haastetta! Monille ristisanatehtävien ja matematiikkapelien kaltaiset aktiviteetit ovat tuttuja, ja ne voivatkin edistää aivojen toimintakykyä ja siten kognitiota.

Kognitio vaikuttaa kaikkiin elämänalueisiin, ja siihen voi vaikuttaa useat eri tekijät. Siksi onkin tärkeää tiedostaa oman kognitiosi tila ja hakea tarvittaessa apua.