Kognitio eli tietoisuus kattaa päätöksenteon, suunnittelun ja luovuuden. Se vaikuttaa kykyymme sopeutua ja menestyä maailmassa.
Kiireinen vanhempi suunnittelee viikon ateriat, viimeistelee työprojektin ja auttaa lastaan kotitehtävissä. Opiskelija valmistautuu tenttiin ja valitsee, mitä kursseja hän aikoo suorittaa ensi lukukaudella. Esimies kouluttaa uuden työntekijän, käsittelee asiakasvalituksen ja viimeistelee yksikön budjettiesitykset. Kaikkiin näihin tapauksiin liittyy jollain tapaa kognitio.
Kognitio kuvastaa kykyämme käsitellä monimutkaisia tilanteita ja tehdä päätöksiä kokonaiskuvan perusteella. Siihen liittyy ongelmanratkaisua, luovuutta ja muutoksiin sopeutumista. Se on yksi niistä alaluokista, joita mitataan Mental Health Million MHQ-mittarissa (henkisen hyvinvoinnin mittari).
Jos omaat terveen kognition, pystyt todennäköisesti toimimaan seuraavasti:
- Sopeutua rutiinien muuttuessa
- Keksimään uusia ideoita ja löytää ratkaisuja ongelmiin
- Priorisoida, suunnitella ja organisoida tehtäviä ja toimintoja
- Ottaa laskelmoituja riskejä päätöksiä tehdessäsi
Henkilö, jolla on vaikeuksia kognition osalta, saattaa tehdä seuraavia asioita:
- Kamppailee ymmärtääkseen ympäröivää maailmaa
- Vaikeuksia tehdä yksinkertaisia päätöksiä
- Ottaa riskejä, jotka eivät sovi suurempaan kokonaisuuteen
Alhaisen kognition syyt
Heikko kognitio voi johtua useista eri syistä. Osa saattaa kamppailla taustalla olevan mielenterveysongelman kanssa, joka heijastuu heidän ajatteluunsa. Toisaalta joku toinen on saattanut saada aivovamman tai kärsiä lääkityksen sivuvaikutuksista. Myös jotkin perinnölliset sairaudet voivat vaikuttaa kognitioon. Ikääntyvien aikuisten kognitio voi myös heikentyä ajan myötä.
Jos MHQ-testin kognitiopistemäärä on erityisen alhainen (0 tai alle), on syytä harkita ammattilaisen puoleen kääntymistä ongelmien selvittämiseksi ja mahdollisten perussairauksien poissulkemiseksi. Jos tarvitset apua paikallisten palvelujen löytämisessä, voit ottaa yhteyttä Kriisipuhelimeen.
Pystynkö vahvistamaan kognitiotani?
Olemassa on muutamia tapoja, joilla kognitiota pystyy kohentamaan. Jos kognitioon vaikuttaa jokin taustalla vaikuttava tai ulkoinen syy, siihen puuttuminen voi auttaa korjaamaan ongelman. Joskus esimerkiksi henkilöillä, jotka kärsivät tunne-elämän ongelmista (esim. masennuksesta) tai suuresta stressistä, voi olla vaikeuksia päätöksenteossa ja suunnittelussa. Myös aktiiviset psykoosi- tai maniajaksot voivat vaikuttaa ajatteluprosesseihin. Henkisen hyvinvoinnin vaaliminen auttaa puolestaan kognition edistämisessä.
Joskus fyysisen sairauden hoitaminen on avainasemassa. On esimerkiksi olemassa lääkkeitä, jotka voivat hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä ja auttaa säilyttämään kognitiiviset taidot pidempään. Tai jos joku on saanut aivovamman, hänelle voi ajan myötä kehittyä uusia tapoja käsitellä muistiongelmia tai tapoja ratkaista ongelmia.
Vaikka lääkitys voi olla aivojen toiminnan kannalta eduksi, se voi myös aiheuttaa ongelmia ja johtaa sivuvaikutuksiin, jotka heikentävät kognitiota. Siksi onkin tärkeää keskustella terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jotta he voivat auttaa yksilöimään ja käsittelemään tilanteesi kannalta parhaan mahdollisen etenemistavan.
Jos MHQ-pisteesi kognition osallta on positiivinen, voit aina haastaa itseäsi entisestään ja suojata aivojesi toimintaa ajan mittaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee huolehtimaan fyysisestä terveydestäsi, pitämään mielesi aktiivisena oppimalla uusia tietoja ja taitoja sekä säilyttämään sosiaaliset yhteydet. Esimerkiksi vapaaehtoistyön, harrastuksen tai kurssin kaltaiset toimet voivat THL:n mukaan auttaa vahvistamaan “kognitiivisia voimavaroja”. Tämä voi auttaa aivoja sopeutumaan ikääntymisen aiheuttamiin muutoksiin. On jopa todisteita siitä, että kognitiivisia taitoja voidaan aktiivisesti opettaa iäkkäille potilaille.
Toiminnot, kuten mindfulness ja meditaatio, voivat myös auttaa vähentämään stressiä, mikä puolestaan auttaa parantamaan kognitiota. Mindfulnessia ja liikuntaa yhdistävät toiminnot, kuten jooga tai Tai chi, voivat auttaa parantamaan aivojen toimintaa ajan mittaan. Harvard Health -lehden mukaan Tai chi voi hidastaa joidenkin potilaiden dementiaa ja parantaa aivotoimintaa myös niillä, joilla ei ole aiempia ongelmia. Tai chi ja kognitio -katsauksessa, jossa tarkasteltiin parinkymmenen Tai chi -tutkimuksen tuloksia, osoitettiin, että Tai chi paransi toimintakykyä. Erityisesti kyky suorittaa useita tehtäviä, hallita aikaa ja tehdä päätöksiä parani jopa niillä, joiden kognitiiviset kyvyt eivät olleet entuudestaan heikentyneet lainkaan.
Kognitio vaikuttaa moniin elämämme osa-alueisiin. Siksi onkin tärkeää ymmärtää, miksi kognition ylläpitäminen on niin merkittävä aihe, miten sitä voi suojella ja miksi on tärkeää hakea apua silloin, kun sitä tarvitsee.
